Työriitalain uudistuksessa täsmennetään sovitteluun tulijoiden velvoitteita
Vuonna 1962 säädetty työriitalaki on pääosin edelleen hyvin toimiva. Lakia on uudistettu aika ajoin ja viimeisin uudistus tuli voimaan 1.3.2023. Uusiin elementteihin kuuluvat muun muassa vapaaehtoisen sovittelun mahdollisuuksien laajentaminen sekä täsmennykset sovitteluun tulevien osapuolten velvollisuuksiin.
Lainmuutoksella useita erilaisia tavoitteita
Yksi työriitalain uudistuksen tavoitteista oli kehittää voimassa olevaa sovittelujärjestelmää erityisesti työehtosopimusten rajariitojen ratkaisemisen näkökulmasta. Rajariitojen määrä on ollut viime vuosina lisääntymään päin. Laajassa merkityksessä työehtosopimusten rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Lakiuudistuksella pyrittiin myös täsmentämään työtuomioistuimen kuulemismenettelyyn liittyvää lainsäädäntöä: työtuomioistuimella on jatkossa laajempi harkintavalta sen suhteen, ketä voidaan tarvittaessa kuulla oikeudenkäynnin kuluessa.
Ratkaisuun vapaaehtoisen sovittelun kautta
Laissa on nyt myös uusi pykälä vapaaehtoisesta sovittelusta. Sovittelija voi ottaa soviteltavaksi joko yhden osapuolen tai osapuolten yhteisestä pyynnöstä työriidan, vaikka siihen ei liittyisikään työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa. Vapaaehtoisen sovittelun piirissä voivat olla myös työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat oikeudelliset riidat ja muutoinkin erityyppiset työriidat. Sovittelun aloittaminen ja päättäminen ovat sovittelijan harkinnassa ja prosessi voidaan käynnistää, jos kumpikin osapuoli siihen suostuu.
Käytännössä osapuolet ovat tähänkin saakka voineet pyytää vapaaehtoista sovittelua tilanteissa, joissa on tarvittu sovittelijan apua. Uuden säännöksen myötä vapaaehtoinen sovittelu lisätään työriitalain keinovalikoimaan ja sen reunaehdoista säädetään. Vapaaehtoisen sovittelun avulla voidaan estää työriidan kärjistyminen. Usein jo asian läpikäyminen riidan ulkopuolisen henkilön kanssa jäsentää osapuolten ajatuksia ja avaa uusia mahdollisuuksia ratkaista riidanalainen asia. Parhaimmillaan vapaaehtoinen sovittelu auttaa osapuolet ratkaisuun siten, ettei työtaistelutoimiin ole tarvetta ryhtyä.
Sovitteluun paremmin valmistautuneina
Sovitteluprosessin sujuvan etenemisen kannalta on pidetty ongelmallisena, että osapuolet ovat voineet saapua sovintoneuvotteluihin valmistautumatta. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin kehittää sääntelyä siten, että myös osapuolille asetetaan velvollisuuksia liittyen sovitteluun valmistautumiseen.
Osapuolten on jatkossa annettava jo ennen sovittelun aloittamista kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä ja omista vaatimuksistaan. Tämä kannustaa osapuolia jäsentämään ajatuksiaan ja omia sovitteluun kohdistuvia odotuksia jo ennen sovittelua. Etukäteistieto neuvottelutilanteesta ja osapuolten näkemyksistä helpottaa myös sovittelijan työtä ja todennäköisesti myös nopeuttaa sovitteluprosessia.
Sovittelija asettaa selvityksen antamiselle ja muiden tietojen toimittamiselle määräajan. Käytännössä määräaika on muutamia päiviä. Sovittelu pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti, jotta käytettävissä oleva aika voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
Anu Sajavaara
valtakunnansovittelija
