Vuonna 2016 historiallisen vähän työriitoja

Kun soviteltavia työriitoja ei ole meneillään, keskittyy valtakunnansovittelija riitoja ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoilla meneillä olevien muutosten seuraamiseen ja ymmärtämiseen.

Suomessa oli vuonna 2016 historiallisen vähän sovittelua vaatineita työriitoja. Valtakunnansovittelijan toimistossa tilastoitiin vuonna 2016 vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka sekin ratkesi ennen työnseisauksen toteutumista. Toimintavuosi oli varsin erilainen kuin edellinen: vuonna 2015 oli kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alkamisen jälkeen.

Työriitalain mukaiset lakonuhat eivät kerro työtaistelujen kokonaismäärää. Laki työriitojen sovittelusta koskee vain työnseisausuhkia, jotka liittyvät työ- tai virkaehtosopimusten solmimiseen. Laki työriitojen sovittelusta ei koske työtaisteluita, jotka tapahtuvat virka- ja työehtosopimuksen ja niiden mukanaan tuoman työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Siten tällaisista työtaisteluista ei myöskään tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta valtakunnansovittelijalle eivätkä ne kuulu työriitojen sovittelun piiriin. Tällaiset työtaistelut kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Myöskään poliittiset tai myötätuntotyötaistelut eivät kuulu työriitalain mukaisen ennakkoilmoitusvelvollisuuden ja sovittelun piiriin.

Työriitojen määrään kunakin vuonna vaikuttaa päättymässä olevien sopimusten lukumäärä sekä sopimuskierrosten toteutustapa. Vuonna 2016 valtaosa työ- ja virkaehtosopimuksista solmittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Seuraava, syksyllä 2017 alkava työmarkkinakierros toteutetaan kilpailukykysopimuksen mukaan liittokohtaisesti noudattaen uutta työmarkkinamallia, ns. Suomen mallia. Mallin valmistelu on vielä kesken. Uusi toimintatapa tulee vaikuttamaan myös valtakunnansovittelijan työhön, sillä sovittelijan on omalla toiminnallaan tuettava uuden työmarkkinamallin toimivuutta.

Ennaltaehkäisevä työ tärkeää

Kun soviteltavia työriitoja ei ole meneillään, keskittyy valtakunnansovittelija riitoja ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoilla meneillä olevien muutosten seuraamiseen ja ymmärtämiseen.

• Työrauhaa uhkaavien riitojen sovittelu on valtakunnansovittelijan työn näkyvin osa. Riitojen ennaltaehkäisemiseksi tehtävä työ on kuitenkin vielä tärkeämpää, sillä parhaat ratkaisut syntyvät sopimalla. Tavoitteena on, että työtaistelu-uhkia olisi mahdollisimman vähän.Valtakunnansovittelijan on huolehdittava myös, että sovittelussa syntyvät ratkaisut sopivat työmarkkinoiden kokonaisuuteen. Taustatyö on tehtävä silloin, kun riitoja ei ole, valtakunnansovittelija Minna Helle sanoo.

Valtakunnansovittelija on vuoden 2016 aikana käynyt aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja puhunut lähes viidessäkymmenessä tilaisuudessa työmarkkinoiden näkymistä, työelämän muutoksesta, riitojen sovinnollisesta ratkaisemisesta sekä hyvän sopimisen edellytyksistä. Pohjoismaisessa yhteistyössä on painottunut erityisesti uusi työmarkkinamalli ja muiden Pohjoismaiden kokemukset vientivetoisesta mallista.

Valtakunnansovittelijan toimistoa työllistivät vuonna 2016 myös työllisyys- ja kasvusopimuksen palkankorotuksista syntyneet erimielisyydet. Toimistossa on hoidettu myös vapaaehtoisia sovitteluja, joihin ei ole liittynyt työnseisauksen uhkaa. Vapaaehtoinen sovittelu on mahdollista silloin, kun riidan molemmat osapuolet sitä pyytävät.

Uudet verkkosivut avattiin

Valtakunnansovittelijan toimisto sai vuoden 2016 aikana omat kolmikieliset verkkosivut ja visuaalisen ilmeen. Toimiston viestintää on muutoinkin uudistettu ja ajanmukaistettu. Valtakunnansovittelija viestii aktiivisesti sekä verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa.

• Myös julkishallinnon viestintäkulttuurin on nykyaikana oltava mahdollisimman avointa. Olen iloinen, että valtakunnansovittelijan toimistolla on nyt toimivat työkalut huolehtia riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta, Minna Helle toteaa.